Älynväläys

Keksin tässä päivänä muutamana, että meillähän on töissä jääkaappi-pakastinyhdistelmä. Ei tuo sinällään mikään outo hiffaus ollut, koska suurin osa työporukastamme syö omia eväitä joita tuodaan aamulla töihin ja säilytetään jääkaapissa syömiseen asti. Jääkaappi-pakastimen alaosa on ollut kuitenkin aivan tyhjillään. Mikro sensijaan on melkein ylikäytöllä, kun jokainen lämmitää valmiseineksensä tai kotoa tuodut eväksensä.

Lisäksi työpaikallamme työntekijöiden keittiötilassa on myös hella. Hellan alakaapissa on kattila ja paistinpannu, jotka ovat olleet aika huonolla käytöllä viime kuukausina. Jo pois lähtenyt työkaveri aiemmin keitteli lounaspikariisejään ja -nuudeleitaan tuossa kattilassa, ja joskus joku toinen lounaskaurapuuroaan.

Tässä eräänä päivänä kävin kaupassa ostamassa pakastealtaasta erilaisia vihannespusseja, pakastesipulia sekä tarjousjauhelihaa. Jaoin valmiiksi pakatun jauhelihan neljään osaan ja tyrkkäsin jauhelihapalat pakastepusseihin 100g annoksiin. 

Sen jälkeen työpaikkamme hella ja paistinpannukin ovat saaneet käyttöä ja on yksi mikroon jonottaja vähemmän. 

Paistinpannulle ruokalusikallinen voita/oivariinia, pakastekasvispussista (kukkista, parsakaalia, porkkanaa) sekaan noin 100g, lisäksi sipulikuutiopussista köntti - about neljäsosa pussista. Lisäksi herkkusieniviipaleita pannulle. Perään jauhelihaa, jonka maustoin tujuhkolla pihvimausteella. (Sitäkin olin tuonut kotoa pienessä kipossa työpaikan maustekaappiin.)Siinä ne muhivat muutaman minuutin, jonka aikana ehdin vielä tehdä työjuttuja. Perään soijakastiketta turaus. 

Lautaselle maustekurkun puolikas ja puolikas paprika sekä jäävuorisalaattia pieni määrä pilkoittuina. Päälle neitsytoliiviöljyä. Paistinpannulta koko komeus lautasen toiselle puolelle.  Paistinpannu pesuun ja takaisin uunin alakaappiin. Ja syömään. Että oli hyvää. Varsinaista pikaruokaa, joka ei ole lisäaineita juuri nähnytkään. Vastavalmistettua, herkullista ja tuoksuvaa. Eikä taatusti väsytä iltapäivällä, kun tuosta ruuasta verensokeri ei lähde hipomaan pilviä.

Työkaveritkin totesivat, etteivät ole tajunneetkaan, että tällaistakin voisi töissä eväiksi tehdä eikä tarvitsisi tyytyä eineksiin tai lähteä kävelemään puolen kilometrin päässä olevaan lounaspaikkaan syömään.

Lounassapuskani kertahinta ei päätä huimannut. Kassillinen ruoka-aineita maksoi reilut 10€ ja niistä syön monta kertaa, koska jauheliha-annoksia tuli 8, kasvispuolta 4 ateriaa. Tuolla samaisella kokonaishinnalla olisin saanut ruokalassa noin 1,5 ateriaa. Vihdoin pakastinkin sai käyttöä. Voitte vain arvata, miten lounaruokaani kadehdittiin. Eräskin totesi, että pystyi vain vaivoin olemaan napsimatta paistovaiheessa paistinpannulta maistiaisia. 

Luulenpa, että kohta on jono paistinpannulle. Jos näin käy, lupaan raportoida siitä. ;)

Rasvainen kupla

Eilen telkusta ykköseltä tuli MOT:n rasvainen kupla. Erittäin mielenkiintoinen ja MOT:n ohjelmaksi selkeästi asiallinen ohjelma, jossa valotettiin molempia näkökantoja tyydyttyneistä rasvoista ja niiden yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin. Lopputulos oli se, ettei yhteyksiä löydetty. 

Tänään aamulla aamutv:ssä Aila Rissanen HYKS:sta totesi kasvisten hiilihydraattien olevan parhaita hiilihydraatteja. Tarkoitti sellaisia hiilihydraatteja, jotka tulevat suoraan kasviksesta itsestään. 

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ravitsemussuosituksia ollaan rukkaamassa uuteen uskoon. Vaikka olen hieman skeptinen, ettei niihin suuria muutoksia tule, mutta työryhmän jäsen Mikael Fogelholm totesi, että erityisesti hiilihydraattisuositusta tullaan tarkastelemaan tarkasti. 

Jokin aika sitten vähensin, tai oikeastaan lopetin lähes kokonaan sokerin sekä valkoisen vehnäjauhon syönnin. Siinä samassa rytäkässä kasvismäärän lisääntyessä väheni myös riisin ja perunan osuus. Pastasta en ole koskaan niin hirveästi tykännytkään, joten tuo ei ollut mikään suuri menetys. Samalla otin voin ja kerman uudelleen ruokavaliossa käyttööni aiemmin käyttämieni oliiviöljyjen ja rypsiöljyn lisäksi. 


Millä seurauksella? Veren rasva-arvot koheni selvästi, verenpaine putosi, nivelkivut hävisivät. Nämä ovat niin ihania muutoksia, ettei niistä väsy kertomaan ollenkaan. Kun ei koko ajan viitsi olla muille hehkuttelemassa laittelen näitä asioita muistiin tänne blogiini.


Tarkoituksenani on tulla terveeksi ja normaalipainoiseksi. 

Eilisen MOT:n kuvamateriaalin vuoksi alkoi tehdä mieli possukastiketta. 

possunsuikaleita
voita
mausteita (lisättyä suolaa ei tarvittu, aurajuusto hoiti sen puolen)
sipulia
kesäkurpitsaa 
aurajuustoa
kuohukermaa puolisen pikkupurkkia
loraus vettä

Pistin pikkusen voita pannulle ja ruskistin sianlihanpalaset. Perään kesäkurpitsaa pieninä kuutioina. Kesäkurpitsaa oli jäljellä  noin 6 cm kikkara ja oli jo menossa huonoksi. Ei muuta kuin pataan. Muhitettiin. Sen jälkeen aurajuustoa  nokare. Loppuviimeeksi loraus kuohukermaa. 


Lisäkkeenä sipulilla maustettua lanttumuusia.

Aurinkoinen ja lämmin syyskuun torstai

Yllättäen tänään tuli lämmin sillä  olin aamulla pukeutunut farkkuihin ja neuleeseen. Olkoonkin, että neule oli puuvillaneule, se oli silti hieman liikaa. 

Ruokapuoli on tänään tosi hyvällä tolalla. Aamupalaksi juustomunakasta, lounaaksi kaali-jauhelihapaistosta ja raejuustoa.  Päivälliseksi kesäkurpitsa-tomaattipaistosta kermalorauksen kera kera sekä uunilohta. Seuranaan kurkkua oliiviöljyllä. 

Lautaselle asettelu ei nyt ollut mitenkään tyylikästä, mutta eipä haitannut makua. Hyvää oli. Olo on kylläinen ja hyvä. Iltapalaksi vielä hieman mustaherukoita ja rahkaa, mikäli hiukoo ennen yön tuloa. Vielä ei ainakaan ole sellainen olo, että jotain pitäisi tänään vielä syödä.

Viikonlopun syömiset ovatkin hieman haasteellisemmat, kun ollaan muiden murkinoissa sukujuhlissa muutaman sadan kilometrin päässä. Ajomatkan ajaksi ajattelin tehdä mantelileipiä, niin ei tarvitse olla huoltoasemien antimien varassa.Toivottavasti tällainen mukava lämpimän leppeä syyssää hellii myös viikonlopun juhlintaa. 

Huomenna aamulla on taas punnitus ja näkee, miten tämä kulunut viikko on mennyt. Jännittää vähän, koska viime viikolla tuli reipas plussa. Luultavimmin naisellisista kierroista johtuvaa ja toivoisin sen plussan nyt kadonneen huomisaamuksi. 

Vielä lopuksi tämänpäiväisen Iltalehden artikkeli laihduttamisesta.

Töissä juttelin ruokatauolla yhden työkaverin kanssa. Hän noudattaa myös vähähiilarista ruokavaliota ja sanoi, että tuli hieman lipsuttua ja syötyä pullaa ja enemmän leipää, myös vaaleaa. Heti oli tullut ilmastovaivat takaisin. Hajuhaittojen ilmaannuttua takaisin miehensä oli sanonut, että alapas vaan taas vähän vähentää niitä turhia hiilareita.  Kertoi myös hiivavaivan tulleen välittömästi takaisin. Siitä tuli mieleeni, että myös minulta hiivatulehdukset ovat jääneet taakse, samoin kuin närästämisvaivat. Aiemmin hiivatulehdukseen sai hakea lääkettä lähes kuukausittain. Nyt on mennyt jo kuukausia ihan ilman lääkekuureja ja hiivavaivoja. 

Kolesteroliarvonikin ovat parantuneet selvästi siirryttyäni selvästi aiempaa rasvaisempaan ruokavalioon. Verensokeri- ja veren rasva-arvojen kontrolliverikokeet ovat noin kuukauden kuluttua. Mielenkiinnolla odottelen tuloksia.  

Tästä se lähtee

Tästä se lähtee. Elämäntapamuutoksen uusi vaihe blogin muodossa. Paljon on vettä virrannut ja vuosien varrella läskiä tarttunut tämän tädin kroppaan. Nyt on tarkoitus saada täti kilo kerrallaan kevyemmäksi, kunnes olen normaalipainossa. Keski-iässä ei mikään ihan helppo rasti, mutta ei mahdotonkaan. Vaivaa vaan vaatii hieman enemmän kuin olisi vaatinut vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. 

Keinoina säännöllinen syöminen ja syömisen laaduntarkkailu. Syöminen on kuitenkin suurin osa painonhallintaa, joten tämä osa-alue pitää ottaa haltuun heti kättelyssä. Olen jo tätä vähän harjoitellutkin ja saanut painoa putoamaan hulppeasta vajaasta 125kg:n lähtöpainosta lähes 7 kiloa. Painomäärä lyhyenläntään kroppaan on mitä huikein. Mulla pitäisi olla neljä jalkaa, neljä kättä ja pari päätä. Parin ihmisen verran siis, koska kannan parin ihmisen painoa omien vaatteideni sisällä. Tarkoituksena olisi päästä tuosta toisesta puolikkaastani eroon, koska ei toista paria kulkimiakaan ole. 

Aikamäärää en ole asettanut, koska näin iso urakka ei tule valmiiksi ihan tuosta vain, huiskis ja käden käänteessä. 

Vaivojakin suuri paino on tuonut tullessaan. Verenpainetta, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja heikentyneen sokerinsietokyvyn. Näistä syistä rajoitan nopeiden hiilarien syöntiä ja leivät, pullat, riisit ja pastat ovat jääneet aika minimiin. Rasvamäärääkin olen nostanut, koska kevytruuilla en ole laihtunut, vaan päinvastoin kiloja tuli vinhaa vauhtia lisää.

Tässä ovat  alkuspeksit tähän rojektiin. 

Blogissani voin syrjähdellä muihinkin asioihin kuin pelkkään painoasiaan, mutta se tulkoon sitten nähtäväksi, mihin kaikki jorinat johtaa. Toivottavasti loppuelämän kestävään normaalipainoon ja kevyempään oloon.